Professori Anna-Maija Lämsä ja tutkimusavustaja Emilia Kangas, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Erot naisten ja miesten urakehityksessä ovat edelleen huomattavat Suomessa huolimatta naisten miehiä korkeammasta koulutustasosta. Naisten on miehiä vaikeampi edetä uralla, erityisesti johtamistehtäviin. Maailman Talousfoorumin vuoden 2013 selvityksen mukaan suomalaisen työelämän keskeinen tasa-arvon ongelma kulminoituu naisten miehiä huonompiin mahdollisuuksiin edetä päätöksentekijöiksi organisaatioissa. Tutkimusten mukaan sukupuoltenvälisen epätasa-arvon juuret ovat rakenteissa, erityisesti stereotyyppiset olettamukset hidastavat tasa-arvon toteutumista työelämässä.
Monenlaisia stereotypioita
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää stereotypioiden vaikutusta naisten urakehitykseen. Vastaamme kahteen asettamaamme tutkimuskysymykseen: 1) Millaisia stereotypioita tutkimuksessa on havaittu kohdistuvan naisiin johtamisurilla? 2) Millaisia seurauksia stereotypioilla on havaittu olevan johtamisurilla toimiville naisille ja organisaatioille? Tutkimus on sisällönanalyysi. Emme tehneet omaa empiiristä tutkimusta, vaan selvitimme, mitä tutkimuksessa on aikaisemmin selvitetty stereotypioiden vaikutuksista naisten johtamisuriin. Analyysimme kohteena oli 105 tieteellistä artikkelia.
Tulokset osoittavat, että johtamisuraa tekeviin naisiin kohdistuu stereotyyppinen uskomus naisten puutteellisista ominaisuuksista johtamisessa. Tällöin naisiin liitetyt feminiiniset piirteet katsotaan uraa rajoittaviksi omaisuuksiksi, koska johtamisuran uskotaan kuuluvan määrätynlaisille maskuliinisille miehille. Toinen stereotypia johtamisuraa tekevästä naisesta on uskomus yksin pärjäämisestä. Nainen onnistuu johtamisen maailmassa yksinään, jos pystyy omaksumaan androgyynin johtamistyylin. Kolmas stereotypia on uskomus naisjohtajan ylivertaisuudesta miesjohtajaan nähden. Tässä stereotypiassa kuvataan johtajina toimivien naisten vahvuudeksi positiivinen, feminiininen johtajuus. Tällaista johtajuutta tarvitaan tulevaisuuden matalahierarkkisissa tiimityötä korostavissa työpaikoissa.
Stereotypiat rajoittavat mahdollisuuksia
Naisjohtajalle tai sellaiseksi haluavalle syntyy stereotypioiden vuoksi monenlaisia seurauksia. Nainen kohtaa sukupuolisyrjintää johdon valintaprosesseissa, koska hänet arvioidaan miestä epäpätevämmäksi. Naisen omat uskomukset kyvyistään voivat myös pohjautua stereotypioihin. Näin nainen voi itse rajoittaa omia uramahdollisuuksiaan. Erityisesti nuori nainen kärsii negatiivisista stereotypioista. Stereotypiat aiheuttavat stressiä, joka työntää naista sopeuttamaan johtamistaan maskuliinisempaan suuntaan. Naisjohtaja on myös yksinäinen; hän edustaa miesvaltaisessa johdossa oman sukupuolensa erityisyksilöä. Tämä tekee hänestä ulkopuolisen muun ryhmän jäsenten keskuudessa.
Tutkimuksemme perusteella voi päätellä, että johtamisen alalla käsitys sukupuolesta perustuu edelleen pääosin dikotomiaan: Naisten uskotaan olevan feminiinisiä ja miesten maskuliinisia. Koska johtaminen mielletään tavallisesti miesten maskuliinisuudeksi, seuraukset ovat johtajina toimiville ja johtamisuraa suunnitteleville naisille kielteiset. Naisen ongelmaan tarjotaan ratkaisuksi joko androgyynin tai maskuliinisen johtamistyylin omaksumista. Oletus johtamisen maskuliinisuudesta jää kuitenkin tällöin kyseenalaistamatta. Naisjohtajien ylivertaisuuden korostaminen esitetään vasta-argumenttina johtamisen miehisyyteen. Vasta-argumentissa nais- ja miesjohtaja asemoituvat toistensa kilpailijoiksi. Tutkimustulokset eivät vahvista ideaa monenlaisista nais- ja miesjohtajista.